Kurkistus hoitokunnan työhön: puutarhurit

Suomenlinnan ainutlaatuinen historiallinen ympäristö vaatii jatkuvaa hoivaa pysyäkseen kunnossa ja edustavana. Linnoituksesta huolta pitävässä Suomenlinnan hoitokunnassa työskentelee seitsemän puutarhuria, jotka hoitavat saarimaisemaa sen arvon ja välillä kovankin kulutuksen vaatimalla tavalla.

– Työssäni teen kesäisin pääosin nurmikonleikkuuta. Korjaan myös rikkoutuneita mukulakivetyksiä ja -kouruja. Pidän pensasalustoja puhtaana kitkemällä ja kanttaan kasvualustoja ja käytäviä. Myös roskien keräys on osa työtä. Syksyn tullessa alkaa lehtien haravointi. Talvella luon lunta ja torjun liukkauden hiekoittamalla. Jos kelit ovat suotuisat, jäädytän luistinrataa. Lumen sulettua poistetaan hiekoitushiekkaa ja tarvittaessa korjataan aurauksen nurmikoille jättämiä jälkiä, luettelee puutarhuri Mika Hulkko.

– Puutarhureiden tehtävänkuva on meillä todella laaja ja monipuolinen. Talvisin teemme toki paljon lumitöitä ja liukkaudentorjuntaa, mutta talvi on myös hyvää aikaa esimerkiksi koneiden ja varusteiden huoltamiseen. Kulkuväylien puhtaana pitämisen lisäksi lunta pitää välillä pudottaa katoilta. Lisäksi puutarhurit hoitavat pensaita ja leikkaavat puita. Kasvillisuuden hoitamisen lisäksi huolehdimme linnuista ruokkimalla niitä. Ruokinta on jo perinne ja omalta osaltaan luonnon monimuotoisuuden tukemista, kertoo puutarhureiden esihenkilönä toimiva työnjohtaja Asko Jääskeläinen.

– Kesäkautena tyypillisiä puutarhureiden töitä ovat esimerkiksi nurmikkojen leikkuu, kitkentä ja käytävien hoitotyöt. Kesään eli Suomenlinnan vilkkaimpaan vuodenaikaan varaudutaan etukäteen muun muassa vallipolkuja huoltamalla ja siistimällä väyliä muutenkin. Hiekoitussepeli pitää poistaa, kasveille annetaan kevätlannoitus ja kesäkukkia istutetaan. Näiden töiden lisäksi seuraamme maisemassa liikkuessamme koko ajan linnoituksen ja sen rakenteiden kuntoa. Esimerkiksi portaita ja kaiteita seurataan tarkasti, jotta kävijöiden turvallisuus voidaan varmistaa, jatkaa Asko.

Työ vaikuttaa moneen asiaan

– Puutarhureilla on suuri vastuu ja rooli maiseman erityispiirteiden, kuten harvinaisen kasvillisuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kasvillisuuden hoitotoimenpiteillä vaikutetaan myös linnoitusrakenteiden säilymiseen. Omat haasteensa työlle asettavat kasvava kävijämäärä ja muuttuva ilmasto, jotka aiheuttavat maaston ja rakenteiden eroosiovaurioita ja vaikuttavat kasvillisuuden kehitykseen ja hyvinvointiin, sanoo puutarhuri Jaakko Raidén.

– Linnoituksen kasvillisuus on kehittynyt omanlaisekseen; arvokasta kulttuurikasvillisuutta on sekä Ruotsin että Venäjän vallan ajalta. Pidämme niistä huolta ja samalla vaalimme luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi niittämällä alueita vasta loppukesästä kukintakauden jälkeen, selvittää Asko.

Kasvillisuustuntemus ja kokemus historiallisessa kohteessa työskentelystä ovatkin asioita, joita uusien puutarhurien rekrytoinnissa otetaan huomioon. Hoitokunnan kannalta tilanne on ihanteellinen, sillä monilla työntekijöillä on aito ja työn ulkopuolellekin ulottuva kiinnostus Suomenlinnaa kohtaan.

–  Suomenlinnan historia on ollut aina mielenkiinnon kohteeni, joten vapaa-ajalla luen paljon aiheeseen liittyviä julkaisuja, selaan vanhoja valokuvia ja pyrin myös ottamaan paljon uusia kuvia. Se toimii omanlaisenaan aikamatkana. Koen kasvillisuuden tuntemisen ja havainnoinnin tärkeäksi, koska se auttaa näkemään säilyttämisen arvoiset asiat maisemassa ja ohjaa suunnittelemaan työtehtäviä, kun tietää mitä missäkin tulee ottaa huomioon. Parasta on, kun tehty työ korostaa jonkin tietyn alueen ominaista ilmettä ja tekee juuri sen paikan erityisyyden näkyväksi myös asukkaille ja kävijöille, sanoo puutarhuri Karoliina Harvikka.

Kesäkausiksi lisää käsipareja

Asko Jääskeläisen mukaan maisemanhoidon tehtäviin on tällä hetkellä melko hyvät resurssit. Seitsemän vakituisen puutarhurin lisäksi Suomenlinnassa työskentelee keväästä syksyyn ulottuvalla kaudella 15-20 kausityöntekijää, jotka ovat välttämätön apu lomien ja aina kiireisen kesän takia.

Suomenlinnan korjausvelka näkyy myös maisemassa esimerkiksi linnoitusrakenteissa vallipolkujen eroosiovaurioina. Hoitotöiden ohella puutarhurit tekevätkin jonkin verran maiseman kunnostustöitä kuten eroosio- ja kiveyskorjauksia.

Suomenlinnassa on tällä hetkellä meneillään isoja infrahankkeita, kuten pääreitin uusiminen. Hankkeisiin liittyy tyypillisesti paljon työmaaliikennettä ja materiaalien varastointia, joka jättää jälkensä maisemaan ja aiheuttaa paikkaamistarvetta.

Kalusto ja varusteet ovat periaatteessa samanlaisia kuin muualla, mutta esimerkiksi tavoite pienentää hiilijalanjälkeä tarkoittaa mahdollisuuksien mukaan luopumista polttomoottorikäyttöisistä laitteista ja siirtymistä sähkön käyttöön.

Suomenlinna on puutarhureille haastava mutta mielenkiintoinen ja kiehtova paikka työskennellä. Asiakkaina ovat tavallaan sekä linnoituksen noin 800 asukasta että sadat tuhannet turistit, jotka saarilla vuosittain vierailevat. Puutarhureilla on roolinsa opastajina ja ohjaajina myös vapaaehtoistyössä, jolla esimerkiksi siivotaan Suomenlinnan saarien rantoja. Puutarhurit ovat työnsä takia näkyvästi esillä Suomenlinnan maisemassa, ja heiltä myös kysellään miltei mitä tahansa. Turisteja neuvotaan ja autetaan niin hyvin kuin mahdollista.

Monia mahdollisuuksia uuden oppimiseen

Puutarhurien osaamiseen ja kehittymiseen panostetaan koko ajan. Työnantaja eli Suomenlinnan hoitokunta kartoittaa jatkuvasti henkilöstönsä kouluttautumistoiveita ja -tarpeita ja muita kehittymishaluja.

– Aina uusia henkilöitä hoitokuntaan rekrytoitaessa tuomme esiin, että panostamme osaamisen kehittämiseen. Tämä tulee suoraan hoitokunnan strategiasta, johon rekrytoinninkin linjaukset pohjautuvat. Arvostamme paljon myös työntekijän itsensä halua ja valmiutta oppia uutta. Olemme juuri tehneet henkilöstölle osaamiseen liittyvän kyselyn, jolla muun muassa kartoitetaan jatkokouluttautumisen tarpeita koko hoitokunnan tasolla. Tälläkin hetkellä kaksi puutarhuriamme suorittaa alansa syventävää tutkintoa, ja osa on jo aiemmin opiskellut esimerkiksi arboristeiksi. Suhtaudumme aina positiivisesti myös kiinnostukseen työkiertoon, jotta työntekijä voi laajentaa osaamistaan, kertoo henkilöstöasiantuntija Marianne Tokola.

Osaamisen kehittäminen lisää myös työn mielekkyyttä. Esimerkiksi arboristin työ sisältää hyvin monipuolisia tehtäviä, joista osaltaan rakentuu Suomenlinnan arvo historiallisena kulttuurikohteena.

– Suomenlinnassa ymmärretään puiden arvo, puut ovat täällä hyvin hoidettuja, ja tiedämme että niihin käytetty aika on tärkeä panostus tulevaisuuteen. Suomenlinna on erittäin hieno työkohde arboristille, sillä täällä on paljon monen ikäisiä ja vahvoja saaristopuita sekä erityisen paljon vanhoja ja mielenkiintoisia veteraanipuita. Usein voimme jättää kaadettujen puiden rungot maapuiksi puistojen reuna-alueille, missä ne ovat kymmenien vuosien ajan kotina monille hyönteisille, kääville ja sienille, kuvailee arboristiksi kouluttautunut puutarhuri Aki Tarvainen.

– Arboristin työ sisältää paljon puiden kunnon tarkkailua ja kuntoarvioiden tekemistä. Varsinaiset hoitotoimenpiteet puille tehdään usein kiipeilemällä tai nostokorista. Usein vasta kun pääsee yläilmoihin puun oksistoon, voi sukeltaa täydellisesti puun sielunmaisemaan, jatkaa Aki.

– Kehittymistä tapahtuu myös työtä tekemällä. Ihmisten oppimistavat ovat yksilöllisiä; toisille sopii paremmin lisäkoulutus, toiset oppivat työtä tekemällä, esimiehiltä ja työkavereilta. Vaikka työn parista ei välillä siirtyisikään koulunpenkille, uutta voi ja pitääkin oppia koko ajan esimerkiksi pienimuotoisissa koulutuksissa, muistuttaa Marianne.

Pitkiä työuria

Moni hoitokuntalainen onkin ollut palveluksessa jo pitkään. Osa on välillä käynyt joko muualla töissä tai täyspäiväisesti opiskelemassa ja palannut sitten Suomenlinnaan.

– Opiskelen itse puistopuutarhurin ammattitutkintoa, ja meillä hoitokunnassa on kouluttautunut moni vanhempikin puutarhuri. Alalla on yleistä kouluttautua; ollaan kiinnostuneita kasveista, luonnosta, maisemasta ja ilmastosta. Opinnot syventävät puutarha-alan osaamista ja lisäksi antavat valmiudet toimia tiiminvetäjänä – voi vaikka avustaa kausityöntekijöiden perehdyttämisessä ja ohjaamisessa. Lisäksi ne voivat tukea vapaaehtoistyön organisoinnissa, jossa olen jo mukana, pohtii puutarhuri Pauliina Harvikka.

Hoitokunnan puutarhurit ovat aktiivisia myös luottamustehtävissä. Jaakko Raidén valittiin juuri henkilöstön edustajaksi hoitokunnan johtokuntaan, ja jo aiemmin hän on ollut mukana muun muassa työsuojeluun liittyvissä tehtävissä. Luottamustehtävät ovat tuttuja myös Pauliina Harvikalle.

– Luottamustehtäväni YTTS (yhteistoiminta ja työsuojelu) -työryhmän jäsenenä ja sihteerinä on antanut minulle mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää työhyvinvointia, yhdenvertaisuutta, turvallisuutta, tiedonkulkua ja avoimuutta asioiden käsittelyssä, sanoo Jaakko Raidén.

– Minulla alkoi työsuojeluvaltuutettuna seitsemäs vuosi, lisäksi olen ollut kuusi vuotta johtokunnassa henkilöstön edustajana. Minulle työn mielekkyyttä lisää se, että voin olla osana vaikuttamassa yhteisiin asioihin. Luottamustoimet ovat minulla lisänneet yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Osaan arvostaa jokaista työntekijää ja työtehtävää, joka hoitokunnassa on. Minusta on hienoa kuulua näin poikkeuksellisen laajaan eri alojen ammattilaisista koostuvaan työyhteisöön, tiivistää Pauliina.

Kuvissa Suomenlinnan puutarhureita ja puistotyöntekijöitä monipuolisissa tehtävissään.