Kulkuväylät kunnossa talvellakin

Talvi painaa päälle, mutta Suomenlinnassa ollaan aina valmiina. Hoitokunnassa on vuosien varrella kehitetty toimiva ja tehokas käytäntö kulkuväylien kunnossapitoon. Suomenlinnan arvokkaat ja ainutlaatuiset raitit pidetään kulkukunnossa sopivalla käsi- ja konevoiman yhteispelillä.

– Kun aamun ensimmäinen lautta mantereelta saapuu Suomenlinnan laituriin, väylät ovat kunnossa.

Suomenlinnan hoitokunnan kunnossapitopäällikkö Petri Lyytikäisen kommentti kertoo kaiken oleellisen linnoituksen kulkuväylien talvikunnossapidosta. Hoitokunnan kunnossapitoyksikkö on hionut toimintatavat huippuunsa, jotta Suomenlinnaan saapuvat ja saarilta mantereelle matkaavat voivat liikkua linnoituksen kulkureiteillä turvallisesti talvellakin.

Kun ensimmäiset jäätävät tihkusateet alkavat ilmaantua Helsingin alueen sääennusteisiin, hoitokunnassa aloitetaan aurauspäivystys. Jos ennuste muuttuu todeksi ja lunta saadaan Suomenlinnaan, lumenauraus käynnistyy jo yön aikana.

– Meillä on täällä Suomenlinnassa aina päivystäjä, joka voi lähteä nopeasti auraustöihin. Jos tilanne näyttää haastavalta eli lunta tulee runsaasti, hän hälyttää paikalle lisävoimia. Osa väestämme asuu Suomenlinnassa, joten saamme nopeasti lisää käsipareja töihin, kertoo Lyytikäinen.

Käsipareja työssä tarvitaankin, sillä Suomenlinnan väylät ovat paikoin kapeita ja kumpuilevia ja kulkevat ahtaiden holvien läpi. Kaikkea ei saada puhtaaksi lumesta pelkillä koneilla, joten perinteinen lumilapio on edelleen toimiva ja tarpeellinen työkalu. Varsinkin portaat ja niiden edustat siistitään lumesta pääosin lapioilla ja harjoilla.

– Työtehtävistä sovitaan etukäteen, ja kun pyry iskee, niin porukka toimii nopeasti ja itsenäisesti. Päivystys ja valmius nopeaan reagointiin on niin arkisin kuin viikonloppuisin, sanoo työnjohtaja Asko Jääskeläinen.

Työkoneita lumihommiin käytettäessä otetaan huomioon Suomenlinnan erityisluonne eli esimerkiksi kulkuväylien kivestä ja makadamista tehdyt pinnat. Isoimmat työkoneet ovat nivelohjattuja, mikä parantaa niiden ketteryyttä ja vähentää pintaan pyörien alla kohdistuvia sivusuuntaisia voimia verrattuna tavanomaisiin akseliohjattuihin laitteisiin.

– Tuuli aiheuttaa Suomenlinnassa välillä ongelmia lumenaurauksessa, kun viima pääsee puhaltamaan kulkuväyliä umpeen. Työnnämme lumet aurauksessa joko oikealle tai vasemmalle sen mukaan, mistä päin tuulee, jotta väylä pysyisi mahdollisimman hyvin puhtaana, selvittää kiinteistötyöntekijä Tapio Lindström.

Huolenpitoa ympäri vuoden

Kulkuväylien pinnat pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena vuodenajasta riippumatta, mutta talvi on toki haasteellisinta aikaa. Kun lumenaurauskausi alkaa, makadamilla eli kerrosmaisella kiviainesrakenteella päällystetyt pinnat puhdistetaan erityisen hellävaraisesti.

– Aluksi pinnat liipataan eli työnnetään tarvittaessa osa lumesta pois, mutta jätetään pintaan ohut kansimainen kerros. Sitä sitten hiekoitetaan ja puhdistetaan niin, että lumikansi on koko ajan makadamin päällä suojana, kertoo Petri Lyytikäinen.

Liukkaudenpoistossa käytetään sekä hiekkaa että suolaa, sen sijaan teollisia liukkaudenestokemikaaleja ei väylille levitetä. Lumettomanakin aikana väylille saatetaan levittää suolaliuosta pölyn sitomiseksi.

– Kivipinnat ovat joskus todella liukkaita, kun niille sataa alijäähtynyttä vettä. Viime vuosina olemme lisäksi kokeneet aiempaa useammin jaksoja, joissa lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Tämän aiheuttamaa liukkautta torjumme muun muassa suolalla.

Työssä otetaan kuitenkin huomioon Suomenlinnan poikkeuksellinen luonne – linnoitus on autotonta aluetta, jossa vain huoltoajo on sallittu. Hoitokunta ei yleensä teekään liukkaudentorjuntaa kulkuväylän koko leveydeltä, jotta väylälle jää puhdasta pintaa suhutella vaikkapa potkukelkalla.

Makadamilla pinnoitettujen väylien pintaprofiili on yleensä hieman kaarevampi kuin esimerkiksi asfalttipintaisilla väylillä, jotta pinnalle päätyvä hulevesi valuu hallitusti reunoilla oleviin avokivikouruihin. Tämäkin huomioidaan aurauskaluston valinnassa. Aurat on varustettu terillä, jotka minimoivat makadam-pintaan kohdistuvan rasituksen.

Talvikauden aikana väyliltä aurattava lumi säilötään Suomenlinnan alueella. Lumitöistä ei siis aiheudu ylimääräistä kuormitusta Suomenlinnan ja mantereen väliselle lauttaliikenteelle.

Ympäristöä ajatellen

Ympäristöarvot painavat kunnossapidossa laajemminkin. Työkoneet säilytetään öisin lämpimässä hallissa, joten paljon päästöjä aiheuttavilta kylmäkäynnistyksiltä vältytään talvisinkin. Konekantaa uusitaan niin, että käytössä ei ole vanhoja ja päästöarvoiltaan kehnoja koneita.

Talven väistyttyä kevään tieltä hiekoitushiekka kerätään talteen, vaikka pääosa Suomenlinnan kulkuväylistä onkin kiviainespintaista. Hiekoitushiekka on hieman karkeampaa kuin makadamissa käytettävä pienin kiviaineksen raekoko, ja poistamisen tarkoitus on säilyttää pinnoitteiden alkuperäinen koostumus sekä ulkoasu värisävyä myöten.

– Suomenlinnan väylien kunnossapitoa on hoidettava tiukimman luokituksen mukaan, koska kyseessä on kansallisesti merkittävä maailmanperintökohde, jonka kävijämäärä on huomattavan suuri. Hoitokunta tekee Suomenlinnan kulkuväylien kunnossapitotyöt Helsingin kaupungille ostopalveluna, eli urakoimme kaupungin rakentamispalveluyhtiö Staralle. Työmme laatua arvioidaan säännöllisesti tehtävillä katselmuksilla, ja kiitosta on aina tullut. Kun muualla vielä kengät kastuvat loskaan, meillä Suomenlinnassa väylät ovat jo puhtaat, naurahtaa Petri Lyytikäinen.