Petteri Takkula: Merkkivuoden kaksi puolta

Tänä vuonna muistamme Suomenlinnan sataa vuotta osana itsenäistä Suomea.

Sata vuotta sitten Suomenlinna siirtyi venäläiseltä varuskunnalta Suomen puolustusvoimien käsiin. Leijonalippu nostettiin bastioni Zanderin lipputankoon 12.5.1918 ja linnoituksen nimeksi otettiin Suomenlinna.

Suomenlinnan vuosi 1918 tuo kuitenkin monille suomalaisille mieleen vankileirin. Sisällissodan hävinneiden punaisten kohtelu Suomenlinnan ja muilla vankileireillä on yksi Suomen historian kipeimpiä kysymyksiä. Monet perheet muistavat edelleen Suomenlinnassa kuolleita ja kärsineitä sukulaisiaan.

Miten meidän tulisi huomioida kaksi näin erilaista näkökulmaa?

Historia yhteisön voimavarana

Epämiellyttävä historia on yhtä tärkeä osa yhteistä muistiamme kuin ylevät ja riemukkaat tapahtumat. Historian tutkimuksen ja kulttuuriperinnön esittelyn tulisi vapauttaa ja rikastuttaa ihmisten elämää lisäämällä ymmärrystä menneestä. Se ei voi tapahtua unohtamalla ikävät asiat.

Eri yhteisöillä on tänä vuonna mahdollisuus tuoda Suomenlinnassa esiin omasta näkökulmastaan tärkeitä asioita. Suomenlinnassa järjestetään monenlaisia tapahtumia, jotka muistavat sata vuotta sitten tapahtunutta: Puolustusvoimat juhlistaa Zanderin lipunnostoa, työväen perintöä tallentavat yhteisöt järjestävät näyttelyitä ja tapahtumia, jotka muistuttavat vankileirin historiasta. Näiden kahden näkökulman lisäksi merkkivuonna nousee esiin useita muita teemoja viimeisen sadan vuoden ajalta samoin kuin uusia aloitteita kuten lisääntyvä vapaaehtoistyö.

Merkkivuosi tai ei – suomenlinnalaiset elävät vahvasti historian leimaamassa ympäristössä. Karsserisiipi, jossa vankileirin kuolemaantuomitut viettivät viimeiset päivänsä, sijaitsee kunnallisen päiväkodin naapurissa. Suuri Palmstierna-nimisessä kiinteistössä asuvien koti oli sata vuotta sitten vankikasarmi ja sen jälkeen valtion poliisikoulu. Useissa kyselyissä Suomenlinnan asukkaat ovat kertoneet, että kotisaarten pitkä ja monipuolinen historia on heille tärkeä, elämän laatua parantava voima.

Yleismaailmalliset ja kansalliset arvot

Maailmanperintökohteena Suomenlinnan arvot on määritelty Outstanding Universal Value’ssa. Siellä ei puhuta mitään vankileiristä tai lipun nostosta Zanderilla. Ja kun ei kerran puhuta, miksi vaalimme näitä arvoja?

Jokainen maailmanperintökohde on omanlaisensa. Ne on otettu maailmanperintöluetteloon syistä, jotka tekevät niistä maailmanlaajuisesti merkittäviä. Suomenlinnan osalta yleismaailmallinen arvo on bastionijärjestelmän soveltamisessa erityslaatuiseen maantieteelliseen ympäristöön. Rakennukset muodostavat ympäristönsä kanssa kokonaisuuden, joka on säilyttänyt eri aikakausien ominaispiirteet. Suomenlinnassa on säilynyt laaja, alkuperäiset linnoitussaaret käsittävä, hyvin säilynyt kokonaisuus.

Tämä ei kuitenkaan ole Suomenlinnassa ainoa arvokas asia. Suomenlinnalla on myös kansallisia ja paikallisia arvoja, kuten yllä olemme todenneet. Suomenlinna kuuluu osana merellistä Helsinkiä yhteen Suomen kansallismaisemista, se on helsinkiläisille rakas virkistyskohde ja vuodesta toiseen Kuninkaanportin marmoritaulujen sanomaa, ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”, lainataan edelleen ahkerasti suomalaisten blogikirjoituksissa ja juhlapuheissa.

Suomenlinnan kansalliset ja paikalliset arvot on huomioitu Suomenlinnan hoitosuunnitelmassa (2014) ja tullaan huomioimaan myös sen nyt työn alla olevassa päivitystyössä. Suomenlinnan säilyttämiseen jälkipolville voivat osallistua kaikki. Tämä vuosi on myös eurooppalaisen kulttuuriperinnön vuosi. Sen juhlavuoden teema on osallistaminen. Teeman hengessä kaikki voivatkin osallistua Suomenlinnan ympäristön hoitoon ja tulevaisuuden suunnitteluun. Tule mukaan esimerkiksi Suomenlinnan hoito- ja käyttösuunnitelman avoimiin verkostotyöpajoihin tai liity vaikka Suomenlinnan puistokummiksi. Ota merkkivuodesta vauhtia tulevaisuuden Suomenlinnaan.

Sosiaalisessa mediassa Suomenlinnan merkkivuoteen liittyvät päivitykset löytyvät aihetunnisteella #Suomenlinna2018.

Lue lisää:
Suomenlinnan 100 vuotta -tapahtumakalenteri
Suomenlinnan puistokummitoiminta
Suomenlinnan hoito- ja käyttösuunnitelma

Petteri Takkula
Kehittämispäällikkö
Suomenlinnan hoitokunta

Artikkelikuvassa Kuninkaanportin marmoritaulu, johon tekstissä viitattiin.