Pohjoismainen maailmanperintöyhdistys perustettiin Thingvellirissä

Vuodesta 1995 alkaen pohjoismaiset maailmanperintökohteet ovat vuosittaisessa konferenssissaan jakaneet kokemuksiaan maailmanperintötyöstä. Kaksikymmenvuotinen kokemus on osoittanut, että kansainvälinen yhteistyö ja toisilta oppiminen ovat korvaamattomia resursseja voimavarojen ja osaamisen kehittämisessä.

Yhteistyössä otettiin uusi askel, kun Pohjoismainen maailmanperintöyhdistys (Nordic World Heritage Association) perustettiin Islannissa. Perustamisasiakirja allekirjoitettiin 23.9.2016 Thingvellirin maailmanperintökohteessa, jonka käräjäkivillä on solmittu sopimuksia vuodesta 930 alkaen.

Perustetun yhdistyksen tarkoitus on tukea maailmanperintösopimuksen toimeenpanoa Pohjoismaissa panostamalla pitkäjännitteiseen osaamisen ja voimavarojen kehittämiseen. Yhdistyksen jäseniä ovat kaikkien Pohjoismaiden kansalliset maailmanperintöyhdistykset tai -ryhmät.

John A. Bryde, yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, totesi perustamistilaisuudessa:

”Maailmanperintösopimus ja maailmanperintöluettelo perustuvat ajatukseen, että kansakunnat ottavat yhteisesti vastuuta tärkeimpien kulttuuri- ja luonnonperintökohteidemme säilyttämisestä. Tänään maailmanperintölistalla on 1052 kohdetta 165 maassa. Näistä 37 sijaitsee Pohjoismaissa, missä meillä on pitkä yhteistyön perinne. Uskomme vahvasti, että yhdistyksen työn tuloksena näemme entistäkin tiiviimpää yhteistyötä tekevän maailmanperintökohteiden verkoston, joka pystyy hyödyntämään monenlaisia rahoituslähteitä yhteisten projektien toteuttamiseksi.”

Maailmanperintösopimus

Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi on Unescon vuonna 1972 hyväksymä kansainvälinen sopimus. Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on kansojen välisen yhteistyön avulla osoittaa ja turvata maailman keskeisten kulttuuriperintökohteiden arvot ja säilyminen. Suomi ratifioi maailmanperintösopimuksen vuonna 1987.

Þingvellirin kansallispuisto

Þingvellirissä (Thingvellir) kokoontui vuosien 930 ja 1798 välillä Allting. Kahden viikon ajan vapaat miehet säätivät lakeja ja sovittelivat ristiriitoja. Alltingilla on Islannissa suuri historiallinen ja symbolinen merkitys. Þingvellirin maailmanperintökohde käsittää kansallispuiston ja sen mitä on jäljellä itse Alltinginista: fragmentteja noin 50:stä turpeesta ja kivestä tehdystä rakennuksesta. Maan pinnan alla uskotaan olevan jäännöksiä 900-luvulta alkaen. Kansallispuistossa voi nähdä kuinka ympäristöä on hyödynnetty yli 1000 vuoden ajan.

Lisätietoja:

John A. Bryde, Chairman of the Nordic World Heritage Association, john.a.bryde@norgesverdensarv.no

Petteri Takkula, kehittämispäällikkö, Suomenlinnan hoitokunta, petteri.takkula@suomenlinna.fi