Rantaroskaseuranta Susisaaren Patterilahdella on päättynyt

Suomenlinnan hoitokunta sekä Suomen Rotary olivat kolme vuotta mukana Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n monivuotisessa seuranta- ja tutkimustyössä. Susisaaren Patterilahden roskaisuusseuranta oli osa laajaa valtakunnallista rantaroskien seurantatyötä, jota on toteutettu Suomessa kolmesti vuodessa 14 erityyppisellä merenrannalla. Suomenlinnan osalta seuranta päättyi tänä keväänä.

Mitä hyötyä seurannasta oli?

Panoslankoja

SYKE käyttää rantaroskaseurannan tuloksia muun muassa meriympäristön tilaa koskeviin arvioihin, roskaantumisen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan sekä roskien lähteiden selvittämiseen. Seurantatulosten mukaan noin 90 prosenttia niin Suomen kuin Suomenlinnankin rantaroskista on muovia. Seuranta linkittyy myös SYKE:n käynnissä olevaan PlastLIFE – Muovien kestävä kiertotalous -hankkeeseen: https://www.syke.fi/fi/projektit/plastlife-sip-muovien-kestava-kiertotalous

Muoviroskista Suomenlinnan seurantarannalle tyypillisimpiä ovat merivirtojen mukana kulkeutuneet rakentamisen jätteet kuten panoslangat, sekä polymeerikuidut, joita käytettiin 2010-luvun alkupuolella Länsimetron tunneleiden pintaan suihkutetun ruiskubetonin tukimateriaalina. Panoslankoja ja polymeerikuituja toimitettiin viime vuonna SYKE:lle PlastLIFE-projektissa analysoitavaksi. Projektissa muoviroskille tehdään ekotoksisuustestejä ja tutkitaan niiden sisältämiä haitta-aineita.

Muovigranulaatteja

Lisäksi Patterilahden rannalta löytyy runsaasti meren tuomia muovisia vanupuikkotikkuja sekä rantaa rajaavan vallin tukimuurin päältä muoviteollisuudessa raaka-aineena käytettäviä muovigranulaatteja.

Roskaantuminen on laaja ongelma

”Havaintojemme mukaan merivirrat kuljettavat etenkin Suomenlinnan saarten länsipoukamiin mantereenpuoleisten lumenkaatopaikkojen jätteitä, rakentamisen jätteitä sekä muuta veneilystä ja rantojen virkistyskäytöstä syntynyttä roskaa”, maisema-asiantuntija Iina Johansson Suomenlinnan hoitokunnasta sanoo.

”Roskaantuminen on yksi maailmanlaajuisista meriympäristöä uhkaavista ongelmista. Tietoa tarvitaan, jotta voimme tehokkaammin tunnistaa keinoja roskaantumisen hillitsemiseksi”, taustoitti erikoistutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta Patterilahden roskaisuusseurantaa keväällä 2022.

Vapaaehtoistyö ja roskien laskenta jatkuu edelleen

Patterilahden roskien laskemista jatketaan edelleen roskienkeruutalkoiden ja erilaisten tapahtumien puitteissa. Suomenlinnan hoitokunta osallistuu vuosittain Helsingin kaupungin koolle kutsuman, niin kutsutun laajan rantaroskaryhmän kokouksiin, joissa käsitellään mm. Helsingin saariston ja rantojen roskaisuutta sekä roskamääriä. Tiedot Suomenlinnan rantaroskista, erityisesti vene- ja laivaliikenteestä sekä rakentamisesta peräisin olevien roskien osalta, ovat kaupungin ympäristöviranomaisille tärkeitä.

Patterilahdella työssä seurannan aikana oli mukana 3 klubia ja noin 10 rotaria. Hankkeessa rotareilla oli myös viestinnällinen tavoite, kertoo Piirin 1420 Itämeri-foorumin jäsen Liisa Stjernberg eteläisen Suomen ja Viron Suomen Rotarypiiristä. Hän pitää Suomenlinnan projektia erinomaisena esimerkkinä vapaaehtoistyöstä ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mallista.

Patterilahden rantaa on vuosien saatossa siivottu roskista myös lukuisten aktiivisten suomenlinnalaisten sekä erilaisten organisaatioiden vapaaehtoisten toimesta, ja tuota arvokasta työtä voi jälleen jatkaa valtakunnallisen seurannan nyt päätyttyä.

Lue hankkeen taustoista aikaisemmasta uutisesta: Vapaaehtoistyöllä suuri merkitys roskaantumisen seurannassa