Sijainti, sijainti ja sijainti

Maailmanperintökohteet Suomenlinna ja Vanha Rauma sijaitsevat loistavilla paikoilla. Sijainti on vaikuttanut kohteiden syntyyn, niiden säilymiseen ja elinvoimaisuuteen.

Rauma syntyi keskiajalla merestä ja kaupankäynnistä sekä fransiskaaniluostarista. Kaupungilla oli hyvä satama, ja sen edustalla aukeava meri tarjosi hyvät kulkuyhteydet. Kaupunki oli helppo rakentaa tukevalle hiekkapohjalle.

Sveaborgin bastionilinnoitus perustettiin vuonna 1748 turvaamaan Ruotsin heikentynyttä valta-asemaa vahvistuvaa Venäjää vastaan. Suomenlahdelle työntyvät Susisaaret antoivat hyvän mutta työlään lähtökohdan linnoitustöille.

Sijainti ja käyttö

Vanhassa Raumassa asutaan ja tehdään kauppaa kuten koko sen historian ajan. Vanhan Rauman arvo maailmanperintökohteena perustuu osittain autenttiseen elävään yhdyskuntaan, jossa asuminen, liike-elämä ja työnteko lomittuvat toisiinsa.

Suomenlinna on sotilasarkkitehtuurin merkkiteos. Se edustaa aikakautensa yleisiä linnoitusperiaatteita, joiden mukaan paikalliset olosuhteet määräsivät linnoituksen muodon ja laadun. Suomenlinna ei odota enää vieraan laivaston raakapuiden ilmestymistä horisonttiin, mutta se on kuitenkin yhä osa uskottavaa puolustusta. Saarilla on Merisotakoulu, ja vanhoissa kasarmirakennuksissa asuu armeijan palveluksessa olevia. 1700-luvulla rakennetut telakka-altaat ovat edelleen käytössä. Vangitkin ovat yhä keskeisessä asemassa Suomenlinnan rakentamisessa ja korjaamisessa.

Vanha Rauma ja Suomenlinna suhteessa pääkaupunkiin

Helsinki ja Suomenlinna ovat eläneet erilaisissa symbiooseissa historiansa aikana. Kustaa Vaasan perustama Helsinki kituutteli kaksisataa vuotta, kunnes linnoitusta ryhdyttiin rakentamaan. Linnoitus elätti kaupunkia, ja kaupunki puolestaan ruokki linnaketta. Nyt kaupunki ruokkii Suomenlinnaa vierailijoilla. Helsinki on muodostunut yhä suositummaksi matkailukohteeksi.
Suomenlinna on osa maan vilkkainta kaupunkia ja liikenteellistä solmukohtaa. Näin Helsingin majoitus- ja muut palvelut tekevät Suomenlinnaan matkustamisesta yksinkertaista.

Suuret kävijämäärät kuluttavat yhä enemmän linnoitusta. Jos Suomenlinna olisi syrjemmällä se ei samalla tavalla houkuttelisi kävijöitä ja sen yleinen tunnettavuus olisi pienempi. Samalla tietysti kaupungin ja linnoituksen vahva kohtalonyhteys puuttuisi. Suomenlinnasta on muodostunut vahva osa Helsinki- ja koko Suomi-kuvaa, johon halutaan panostaa.

Pieni merimatka luo hienon ja rauhoittavan siirtymisen kaupungin keskustan ja Suomenlinnan välillä. Merimatka korostaa alueen erityislaatuisuutta. Merimatka vie aikaa ja hidastaa arkipäivää, mutta ei vaikeuta sitä kohtuuttomasti.

Rauma sijaitsee noin kolmen tunnin automatkan päässä pääkaupungista. Matka ei ole mahdoton, muttei edestakaiseksi päivämatkaksi kovinkaan rentouttava. Tämä lisää yöpymistarvetta, mikä edistää majoituspalveluiden käyttöä. Suomenlinnaan voi matkailija lähteä näppärästi muun Helsingin-matkailun ohella, Vanha Rauma -vierailu vaati enemmän lähtemisen vaivaa.

Sijainti ja elinvoimaisuus

Pieni merimatka on ollut osaltaan auttamassa Suomenlinnan säilymisessä. Jos Suomenlinna olisi kantakaupungissa kiinni, olisi siihen kohdistunut jo varhaisessa vaiheessa voimakas rakentamispaine, ja se olisi todennäköisesti rakennettu osittain täyteen ennen kuin se olisi tunnustettu yleisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi.

Vanhan Rauman katulinjat pohjautuvat osittain yhä vieläkin vuoden 1682 suurpaloa edeltäneeseen kaupunkirakenteeseen. 1800-luvun loppupuolen purjelaivakauden huippuvuosien tuoma vauraus näkyy Vanhan Rauman talojen julkisivuissa ja salien kaakeliuuneissa.

Meri ja kauppa tarjoavat vieläkin monelle elannon. Rauman etäisyys suuriin liikekeskuksiin on osaltaan säilyttänyt monet Vanhan Rauman liikkeet elinvoimaisina. Erikoistavarakauppa on pärjännyt, kun paikalliset ovat käyttäneet kotikaupunkinsa liikkeiden palveluja. Nyt erikoistavarakaupassa nettikauppa ja kilpailun kiristyminen asettavat haasteita Vanhan Rauman liikkeille.

Matkailijamäärien kasvu lisäisi luonnollisesti kassavirtaa. Suomenlinnassa on tehty hyvää työtä matkailijamäärien kasvattamiseksi sesonkiaikojen ulkopuolella. Vanhan Rauman matkailijamääriä pystyttäisiin lisäämään jokaisena vuodenaikana huomattavasti ilman, että Vanha Rauma menettäisi ominaispiirteitään.

Merilinnoitus osana pääkaupunkia

On perin onnellista, että Suomenlinnan kupeeseen kasvoi nykyinen elinvoimainen pääkaupunkimme. Mikäli iso linnakesaariryhmä kaikkine Suomenlinnan rakennuksineen, alueineen ja historioineen sijaitsisi jossain syrjäisemmässä Suomen kolkassa, olisi sen säilyttäminen paljon vaikeampaa.

Suomenlinnaa on korjattu hyvin laadukkaasti sen ominaispiirteitä vaalien. Tämän ovat mahdollistaneet muun muassa aktiivinen käyttö ja toimivuus osana pääkaupunkia. Lähes kahdeksansadan vuokralaisen ja kymmenien osaajien löytyminen Helsingissä on mahdollista, toisin kuin syrjemmällä.

Sijainniltaan hieman syrjässä olevia paikkoja, vaikka Etelä-Suomessa ovatkin, ovat esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemat Sunilan asuinalue ja Paimion parantola. Kummatkin ovat kansainvälisesti ihailtuja kohteita, joihin hakeutuvat arkkitehtuurista kiinnostuneet ympäri maailmaa. Näiden jalostaminen arvonsa edellyttämiksi elinvoimaisiksi paikoiksi, joilla olisi paljon annettavaa myös matkailijoille, vaatii resursseja, aikaa ja vaivaa sekä riittävää halua ja päämäärätietoisuutta.

Sijainti vaikuttanut Vanhan Rauman säilymiseen

Vanhassa Raumassa sotien jälkeinen vauraus ja tehokkuus olisivat voineet lanata talot uuden tieltä. Näin on tapahtunut monissa muissa puukaupungeissa, ja tämä jatkuu osittain yhä edelleen.

Vanhan Rauman pelastumiseen tärkeimmät tekijät olivat, että kaupungilla oli maankohoamisen ansiosta tilaa laajentua muualle ja pienille yksityisomisteisille tonteille oli vaikea rakentaa riittävän kannattavasti.
Esimerkiksi Uudenkaupungin ruutukaavan suuret porvaristalot pystyttiin korvaamaan tehokkaasti lamelli- ja pistekerrostaloilla. Vanhan Rauman modernisoimiseksi riitti kuitenkin vain näyteikkunoiden laajentamiset ja sisätilojen kuorruttamiset lastulevyillä ja muovimatoilla.

Vanhan Rauman asuintalot ovat pysyneet vakituisen asumisen käytössä. Taloja ei ole juuri ostettu vapaa-ajanasunnoiksi toisin kuin monissa muissa Etelä-Suomen puukaupungeissa. Näin alueen elävyys ja autenttisuus käytön suhteen ovat säilyneet. Toisaalta vakituisessa asuinkäytössä vaatimustaso helposti kasvaa. Näin vanhan rakennuksen mukavuutta ja varustelua ryhdytään parantamaan mahdollisesti hävittäen historiallisia arvoja. Näihin haasteisiin on pystyttävä vastaamaan myös jatkossa hyvällä suunnittelulla ja laadukkaalla suunnittelun ja rakentamisen ohjauksella.

Kohteiden tulevaisuus

Tutkimusten mukaan Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa. Tämä vaikuttaa molempien kohteiden säilyttämisen edellytyksiin. Kuumat tai sateiset kesät sekä leudot ja tuuliset talvet rasittavat rakennuksia ja kuluttavat viheralueita ja maastoa. Tarvitaan uudenlaisia toimia, toimintamalleja ja todennäköisesti myös teknisiä ratkaisuja suojelun toteuttamiseen.

Kohteiden sijainti on osaltaan edistänyt sekä Suomenlinnan että Vanhan Rauman säilymistä ja kehittymistä koko maailmaa kiinnostavina alueina. Kohteiden sijainti tarjoaa upeita mahdollisuuksia niille myös jatkossa.

Henri Raitio
Kirjoittaja on Rauman kaupungin kaavoitusarkkitehti ja Vanhan Rauman erityiselimen esittelijä, joka vastaa maailmanperintöalueen suunnittelun ohjauksesta ja kaupunkikuvasta.

Raitio toimi virkavapaallaan 6.3.-2.11.2018 Suomenlinnan hoitokunnan restaurointiarkkitehtina.