Miksi Suomenlinna rakennettiin?
Suomenlinnan merilinnoituksen perustaminen Helsingin edustalle johtui suotuisasta sijainnista.
Linnoituksen rakentamisen taustalla on konflikti Ruotsin ja Venäjän välillä. Ruotsi menetti suurvalta-asemansa ja merkittävimmät itäiset linnoituksensa Venäjälle 1700-luvun alkupuoliskolla käydyissä sodissa. Maiden välille solmitut rauhansopimukset merkitsivät Ruotsille aluemenetyksiä Suomen alueella, ja Ruotsin itäisen rajan puolustuksen parantaminen katsottiin välttämättömäksi. Suomen harvan ja vaikeakulkuisen tieverkoston vuoksi syntyi päätös rakentaa keskuslinnoitus laivastotukikohtineen meriväylän äärelle.
Itämeren alueen voimasuhteet muuttuivat, kun vuonna 1703 perustetusta Pietarista tuli Venäjän uusi pääkaupunki vuonna 1712. Kaupungista kehittyi itäisen Itämeren alueen voimakas keskus.
Suomen etelärannikon linnoitteilla pyrittiin estämään mereltä Ruotsiin suuntautuva hyökkäys sekä venäläisten laivojen purjehtiminen länteen Itämeren rannikkoa myötäillen. Helsingin edustan luodot muodostivat suotuisan luonnonsataman Ruotsin avomeri- ja saaristolaivastolle. Linnoituksen tarkoituksena oli suojata sinne vieviä laivaväyliä.
Puolustustarkoituksen ohella linnoitus toimi myös merellisen hyökkäyksen tukikohtana, minkä Kustaan sota 1788–1790 osoitti.