Korjausvelka

Kun rakennus tai maisema kuluvat, korjausten tarve ja korjausvelka kasvavat. Korjausvelka on se rahamäärä, mikä tarvitaan rakennuksen tai maiseman korjaamiseksi käyttökelpoiseksi ja turvalliseksi. Säännöllinen kunnossapito hidastaa kulumista ja lykkää korjaustarvetta.

Suomenlinnan korjausvelkaselvitys valmistui maaliskuussa 2019. Korjausvelkaselvitys käsittää yhteensä 232 Suomenlinnan hoitokunnan hallinnassa olevaa rakennusta ja linnoituslaitetta. Lisäksi selvityksessä on huomioitu myös kunnallistekniikan ja maiseman korjausvelka. Suurin osa korjausvelasta kohdistuu rakennuksiin ja linnoituslaitteisiin. Heikoimmassa kunnossa ovat asuinrakennukset.

Korjausvelkaan perustuva vuosittainen investointitarve on laskettu vuoteen 2040 asti huomioiden rakennusten jatkuva kuluminen ja korjaustarve. Korjausvelkaselvityksen tieto vuosittaisesta investointitarpeesta on pohjana Suomenlinnan hoitokunnan korjaushankkeiden pitkän tähtäimen suunnitelmalle (PTS).

Suomenlinnan hoitokunnan korjaushankkeiden työohjelma on yksityiskohtainen suunnitelma vuosittain toteutettavista hankkeista ja niiden kustannuksista. Suurin osa hankkeista lähivuosina on asuinrakennusten korjauksia. Edelliset laajat peruskorjaukset tehtiin 1970- ja 1980-luvulla.

Tulevina vuosina talotekniikka, asumiseen liittyvät tilajärjestelyt ja esteettömyys edellyttävät kiireellisiäkin korjauksia. Useissa rakennuksissa on myös asumisterveyttä heikentäviä sisäilmaongelmia. Työohjelmassa on myös kattojen ja julkisivujen sekä sisätilojen korjauksia ja konservointia sekä maisemaan kohdistuvia korjaus- ja rakennustöitä.

Maiseman eheyden kannalta merkittäviä ovat muurirestauroinnit eri puolilla linnoitusta. Maisema- ja ympäristötöissä huomioidaan turvallisuus, saavutettavuus ja esteettömyys.

Rakennusten ja maiseman korjausvelkaa lyhentämällä parannetaan kävijäkokemusta. Aivan erityisen tärkeää on, että korjausvelan kasvaminen ei näy linnoituksen yleisen turvallisuuden heikentymisenä.