Vaihe 3: Tulevaisuus
Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on linjattu Suomenlinnalle tulevaisuuden suuntaviivat.
Suomenlinnan arvoihin pohjautuvat tulevaisuuden suuntaviivat ohjaavat Suomenlinnan eteen tehtävää työtä seuraavina vuosikymmeninä.
Suuntaviivat muotoiltiin kaikille avoimissa hoito- ja käyttösuunnitelman työpajoissa.
Hoito- ja käyttösuunnitelmatyö on kuitenkin jatkuva prosessi, jonka edetessä myös tulevaisuuden suuntaviivoihin palataan, jotta voidaan varmistaa oikea suunta muuttuvassa maailmassa.
Maailmanperintökohde Suomenlinna nähdään yhteisenä, arvokkaana ja monimuotoisena voimavarana, joka tuottaa henkistä ja taloudellista hyvinvointia. Asiantunteva ja pitkäjänteinen hoito takaa kulttuuriperintöarvojen säilymisen.
Suomenlinnan arvojen suojelu, säilyttäminen ja esittely kestävällä tavalla luo hyvinvointia koko Helsingin alueelle. Kestävän matkailun keinojen avulla Suomenlinnan matkailuvetovoima voi uhan sijaan olla mahdollisuus. Matkailuelinkeinolle Suomenlinna on siis valtava voimavara, jota voi hyödyntää, mutta ei ryöstöviljellä.
Valtion kiinteistönhaltijavirastona Suomenlinnan hoitokunnalla on tärkeä rooli. Koska Suomenlinna on myös yksi Helsingin kaupunginosista, valtion ja kaupungin yhteistyötä on kehitettävä ja tehostettava.
Yksityisen sektorin panostus Suomenlinnan elinvoimaisuuteen näkyy monenlaisessa yritystoiminnassa. Aktiiviset ja kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet asukkaat ja kansalaiset haluavat paitsi nauttia kulttuuriperinnöstä myös auttaa sen säilymisessä. Hoito- ja käyttösuunnitelman tehtävänä on varmistaa, että heidän äänensä pääsee kuuluville.
Suomenlinna on esimerkki siitä, miten historiallinen monumentti voi sopeutua muutoksiin ja uusiin käyttötarkoituksiin. Suomenlinnan säilyminen tuleville sukupolville autenttisena ja eheänä todisteena menneisyydestä on lähtökohtana kaikille valinnoille ja muutoksille.
Se tarkoittaa Suomenlinnan arvojen tunnistamista ja ymmärtämistä, mikä puolestaan edellyttää monipuolista tutkimusta ja keskustelua. Kasvillisuus, niin kallioita peittävät sammalet kuin suurikokoiset lehtipuutkin, todistaa osaltaan paikan historiaa. Sodankäyntiä palvelevaksi rakennetusta linnoituksesta on tullut idyllinen vierailukohde sekä asuin- ja työpaikka.
Menneisyyttä ei kuitenkaan voi unohtaa. Suomenlinnassa paikan henki on menneen ja nykyisen – eri-ikäisten rakennusten, kasvillisuuden, jo unohdettujen toimintojen ja joskus eläneiden ihmisten – jättämien jälkien havainnoimisessa ja aistimisessa.
Suojelu ja käyttö eivät Suomenlinnassa ole ristiriidassa keskenään. Toisaalta on paikkoja ja rakennuksia, joita ei ole tarpeen eikä esimerkiksi turvallisuussyistä voida käyttää. Niidenkin säilyminen ja restaurointi on tärkeää.
Suomenlinna on yhtäaikaisesti asuinpaikka, työn tekemisen paikka ja vierailukohde. Mikään näistä ominaisuuksista ei saa jyrätä muita alleen. Käyttötarkoituksia sovitellaan siten, että historian saatossa erilaisia toimintoja ja ihmisryhmiä palveleviksi muotoutuneet rakenteet säilyvät toimintakuntoisina.
Merilinnoitus-kaupunginosaan saavutaan vesitse. Merimatka on olennainen osa Suomenlinnassa asumisen, työskentelyn tai vierailun kokemusta. Suomenlinnan saavutettavuutta kehitetään merellisen joukkoliikenteen keinoin, mikä on myös kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista.
Saariolosuhteiden ja maailmanperintöarvojen säilyttämisen varmistamiseksi Suomenlinnan hoitokunnan ja kaupungin on toimittava tiiviissä yhteistyössä. Tiiviin yhteydenpidon tarkoituksena on säilyttää, kunnossapitää ja esitellä Suomenlinnaa laadukkaasti ja resursseja tuhlaamatta.
Suomenlinnan palvelurakenteen tulisi tukea paikallisyhteisön elinvoimaa. Koulu, päiväkoti, kirjasto ja pelastusasema ovat kunnallisia palveluita, joiden säilyminen yhdessä ruokakaupan kanssa takaa asukkaille arjen sujumisen.
Suomenlinnan omat erityispiirteet luovat hyvät mahdollisuudet esimerkiksi merellisille palveluille ja matkailupalveluille. Palveluntarjoajien on sitouduttava hoitoja käyttösuunnitelman kokonaisuuteen, josta ei voi valita vain itselle mieluisia paloja. He osallistuvat merkittävällä taloudellisella panoksella maailmanperintökohteen ja sen arvojen säilyttämiseen maksamalla liiketiloista vuokraa.
Suomenlinnaa kehitetään ympärivuotisena maailmanperintökohteena. Palveluntarjoajilta odotetaan sitoutumista pitkään aikajänteeseen ja korkeaan vaatimustasoon. Lyhyen voiton tavoittelu esimerkiksi kesän kävijäpiikkeihin keskittyvällä ”kerman kuorimisella” ei ole hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteiden mukaista.