Suomenlinnassa kestävä matkailu kannattaa

Tiedote 9.6.2015

Suomenlinnan restauroinnista, ylläpidosta, esittelystä ja hallinnoinnista vastaava Suomenlinnan hoitokunta on laatinut yhdessä matkailualan sidosryhmiensä kanssa kestävän matkailun strategian. Kestävän matkailun strategian avulla minimoidaan matkailusta Suomenlinnan suojelulle ja ylläpidolle aiheutuvia haittoja. Samalla se tukee palveluyrittäjien mahdollisuuksia taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan ja vaikuttaa näin myönteisesti linnoituksen elinvoimaisuuteen. Strategia myös ohjaa kävijöitä ja matkailutoimijoita tukemaan Suomenlinnan kulttuuri- ja luontoarvojen säilymistä.

Unescon maailmanperintökohde Suomenlinna on maamme suosituimpia matkailukohteita. Suomenlinnan vetovoimatekijöitä ovat historia, nähtävyydet ja merellinen ympäristö. Vuosittain Suomenlinnassa vierailee yli 800 000 kävijää, heistä yhä useampi talvikaudella. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on noussut 57 prosenttiin ja kulttuurimatkailu on selvästi ohittanut virkistyskäytön.

Kulttuurimatkailijoiden odotuksiin vastaavat kohteet menestyvät – myös taloudellisesti. Strategiatyön yhteydessä tehdyn tutkimuksen mukaan Suomenlinnan paikallistaloudellinen vaikutus Helsingin matkailuelinkeinoon on moninkertainen maailmanperintökohteen kustannuksiin verrattuna. Suomenlinnan hoitokunnan budjetin kautta linnoituksen suojeluun ja ylläpitoon käytetään verovaroja vuosittain keskimäärin viisi miljoonaa euroa.

Suomenlinnan kävijöiden rahankäytöstä aiheutuvat paikallistaloudelliset vaikutukset Helsingissä vuonna 2014 olivat 35 miljoonaa euroa. Tämä minimivaikutusluku sisältää ainoastaan niiden kävijöiden (26 % vastanneista) rahankäytön, jotka ilmoittivat tutkimuksessa Suomenlinnan olleen matkan ainoa tai tärkein kohde. Jokainen Suomenlinnaan sijoitettu euro palaa siis vähintään seitsenkertaisena takaisin paikalliseen talouteen Helsingissä. Suomenlinna on ainutlaatuinen paikka, josta kannattaa pitää hyvää huolta.

– 35 miljoonaa euroa vuodessa on paljon. Vertailukohtana voi käyttää samalla metodilla laskettua Suomen 38 kansallispuiston paikallistaloudellista minimivaikutusta, joka oli yhteensä 60 miljoonaa euroa. Matkailualalle kertyvällä tulolla on myös merkittävä työllistävä vaikutus Helsingissä. Suomenlinnan esimerkki osoittaa, että kulttuuriarvoja kunnioittava ja kestävän kehityksen metodeilla toteutettu matkailu on myös taloudellisesti kannattavaa, toteaa Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula.

Kestävän matkailun strategia löytyy kokonaisuudessaan Suomenlinnan verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Petteri Takkula, kehittämispäällikkö, Suomenlinnan hoitokunta (petteri.takkula@suomenlinna.fi, puh. 0295 338 387)

Kuvia Suomenlinnasta löytyy verkkosivujen kuvapankista.

Miten paikallistaloudelliset vaikutukset lasketaan?

Suomenlinnan hoitokunta selvitti vuonna 2014 ensimmäistä kertaa linnoituksen kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikallistaloudelliset vaikutukset. Tutkimuksen teki Suomenlinnan hoitokunnan kehittämiskoordinaattori Laura Heikkilä.

Talousvaikutukset lasketaan Metsähallituksen luontopalvelujen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyössä kehittämällä menetelmällä, joka perustuu Yhdysvalloissa luotuun MGM2-malliin. Menetelmässä hyödynnetään käyntikertatietoja, kävijöiden rahankäyttötietoja sekä rahan kiertämistä paikallistaloudessa kuvaavia kertoimia. Kertoimet päivitettiin vuonna 2014 vastaamaan nykytilannetta.

Kokonaistulovaikutukset tarkoittavat kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyviä välittömiä ja välillisiä tulovaikutuksia/vuosi. Menetelmässä tarkastellaan vaikutuksia paitsi kaikkien kävijöiden osalta, myös erikseen niiden kävijöiden osalta, joille selvityksen kohteena oleva alue oli matkan pääsyy.

Lisätietoa paikallistaloudellisten vaikutusten laskemisesta Metsähallituksen sivuilta.