Telakoinnilla huoltolautalle lisää käyttöikää

Kookkaan hallin takaa avautuu odottamaton ja massiivinen näky: useimmille helsinkiläisille tuttu Suomenlinnan huoltolautta M/S Ehrensvärd kohoaa edessä korkeana kuin kerrostalo. Normaalisti Katajanokan ja Suomenlinnan välillä liikennöivä alus on nostettu isolla lukkitrukilla kuivalle maalle, ja sen ympärillä on työn tuntu. Miehiä liikkuu niin lautan alla kuin päälläkin, ja suihkupuhalluslaitteiston läpitunkeva ääni pauhaa korviin.

Ehrensvärd on matkannut normaaleilta kotikonnuiltaan hieman idemmäs Suomenlahdelle, Loviisan Valkoon. Täällä alus viettää yli kolme viikkoa, joiden aikana sitä korjataan ja huolletaan toimimisen varmistamiseksi jatkossakin.

– Telakoinnit kilpailutetaan, ja tällä kertaa voittaja oli tämä Suomenlahden Telakka. Olemme Valkossa nyt toista kertaa; aiemmin täällä tehtiin Suomenlinna II:n telakointi. Telakka on uudehko, ja täällä otetaan ympäristöasiat hyvin huomioon. Esimerkiksi suihkupuhalluksesta syntyvä jäte on helpommin hallittavissa, kun alus saadaan työn alle kuivalle maalle ja tasaiselle kentälle, kertoo Ehrensvärdillä liikennettä harjoittavan Suomenlinnan Liikenne Oy:n toimitusjohtaja Kari Noroviita.

Suurin yksittäinen toimenpide telakoinnin aikana on aluksen propulsiojärjestelmän peruskorjaus. Ehrensvärdin pohjan alla aluksen kummassakin päässä on suomalaista suunnittelua ja toteutusta edustava Aquamaster-ruoripotkurijärjestelmä, jonka ansiosta lautta on liikkeissään ketterämpi kuin perinteisillä kiinteäakselisilla potkureilla varustettu alus. Nyt Aquamaster-yksiköt on irrotettu paikoiltaan Ehrensvärdin alta ja kuljetettu Raumalle, jossa ne on aikanaan valmistettu. Konepajalla ruoripotkuriyksiköt puretaan osiin, huolletaan ja kuluvia osia vaihdetaan uusiin.

– Ruoripotkurilaitteisto on aluksen sydän. Nyt se peruskorjataan, mutta samalla alukselle tehdään paljon muutakin. Aquamastereiden korjaus Raumalla kestää kolmisen viikkoa, joten samalla on järkevää tehdä muitakin töitä. Täällä Suomenlahden telakalla Ehrensvärdin pohja pestään, puhalletaan ja maalataan. Lisäksi tehdään muun muassa putkistojen ja linjastojen sekä sisätilojen lämmitysjärjestelmän uusimista ja pieniä ruostevaurioiden korjauksia, sanoo Kari Noroviita.

Pohjan pintakäsittelyn uusiminen on monella tapaa hyödyllinen urakka. Se lisää aluksen käyttöikää, mutta myös auttaa vähentämään polttoaineen kulutusta ja pakokaasupäästöjä.

– Viime vuosien aikana olemme havainneet, että aluksen pohjaan kertyy todella paljon näkkiä eli merirokkoa. Ainakin osasyynä tähän on talvien leutous eli jäiden vähyys, jonka takia pohjaan ei talvisin välttämättä kohdistu sellaista mekaanista kulutusta, joka poistaisi näkin. Kun pohjasta nyt telakoinnin myötä tulee sileämpi, virtausvastus vähenee ja kulku on keveämpää, selvittää Noroviita.

Ympäristökuormituksen vähentäminen myös esimerkiksi biopolttoaineiden käytöllä ja maasähkön käytön lisäämisellä on Kari Noroviidan mukaan selvityksessä. Suomenlinnan Liikenne on mukana hiilineutraaliin Helsinkiin tähtäävässä hankkeessa.

Matkustajille Ehrensvärdin telakointiurakka ei näy merkittävinä uudistuksina, sillä pääosa töistä tehdään aluksen sisällä ja alla. Yleisilmettä tosin siistitään hiukan poistamalla pintaruostetta ja tekemällä maalaustöitä. Noroviidan mukaan seuraavan telakoinnin yhteydessä onkin sitten vuorossa matkustajatilojen pintojen uudistamista. Saattaa myös olla, että Ehrensvärd saa pintaansa uuden värisävyn. Pohdinnassa on nimittäin ollut lautan maalaaminen pääväriltään valkoiseksi eli samansävyiseksi kuin Kauppatorilta Suomenlinnaan liikennöivät Suomenlinna II ja Suokki.

Normaaliin alusten käyttörytmiin sisältyvien telakointien ja korjausten lisäksi Suomenlinnan Liikenteessä mietitään Suomenlinnan lauttaliikenteen tulevaisuutta laajemminkin. Yhtiössä on parhaillaan menossa kalustoselvitys, jossa kartoitetaan lauttojen uusimistarvetta pitkällä aikavälillä.

– Toteutamme tietysti liikenteen tilaajan eli HSL:n ja HKL:n tahtoa, he antavat meille toiminnan raamit. Lähitulevaisuutta ajatellen vuosi 2027 on eräänlainen taitekohta, sillä silloin nykyinen sopimuksemme liikenteen harjoittamisesta päättyy. Uuden sopimuksen laatimisen yhteydessä on luontevaa miettiä, millaisella kalustolla Suomenlinnaan tulevaisuudessa liikennöidään. Kaluston uusimiseen kaikkine selvityksineen ja valmisteluineen kuluu karkeasti arvioiden 2,5 vuotta, joten meidän on oltava liikkeellä hyvissä ajoin.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että lauttojen matkustajakapasiteetti on jatkossakin suunnilleen nykyistä tasoa eli noin 400 matkustajaa. Haasteina ovat nousseet esiin polkupyörien ja ajoneuvojen kuljetus. Polkupyörien kuljetusmäärät ovat kasvaneet paljon, ja ajoneuvoille pitäisi jatkossakin olla tarjolla vaivaton kuljetuspalvelu myös iltaisin ja viikonloppuisin, kun huoltolautta ei kulje, pohtii Kari Noroviita.

Toistaiseksi Suomenlinnan ja mantereen väliä liikennöivät kuitenkin nykyiset enemmän ja vähemmän vanhat tutut alukset. Jo yli 40 vuotta vesiä kyntäneellä Ehrensvärdilläkin on vielä edessä monta reissua Katajanokan ja Suomenlinnan huoltorannan välillä – kunhan se ehtii lokakuun alussa takaisin palveluspaikalleen entistä ehompana. Lautan on tarkoitus palata liikennöimään maanantaina 4.10.