Vastuullisuus
Vastuullinen toiminta on keskeistä Suomenlinnan hoitokunnan toiminnassa. Virasto toteuttaa vastuullisuutta monella tavalla ja osa-alueella.
Toimimme taloudellisesti ja sosiaalisesti vastuullisesti, osallistamme monenlaisia verkostoja ja sidosryhmiä, kehitämme Suomenlinnan kävijäkohdetta kestävän matkailun strategiamme pohjalta ja teemme työtä sen eteen, että Suomenlinna on saavutettava niin fyysisesti kuin digitaalisesti.
Valtion virastolta vaaditaan toimintatapojen avoimuutta, joten jo hoitokunnan toiminnan lähtökohta on avoin, sääntöjen mukainen ja osallistava.
Perustana iso ilmastoteko
Toimintamme lähtökohta, kulttuuriperinnön säilyttäminen, luo valmiiksi vastuullisen pohjan viraston toiminnalle. Suomenlinnan merilinnoitusta alettiin rakentaa vuonna 1748, ja nykyään satojen vuosien takaiset rakennukset muodostavat kodin, työpaikan ja elävän kaupunginosan. Vanhojen rakennusten ja rakenteiden kunnossapito on ilmastotyötä parhaimmillaan.
Suomenlinnaan rakennetaan hyvin vähän uutta, sillä perusajatuksena on vanhan käyttäminen nykypäivän tarkoituksiin. Restaurointia tehdään mahdollisimman kestävästi paneutumalla esimerkiksi restaurointimenetelmien kehittämiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä kestäviin materiaalivalintoihin. Tätä osaamista on jaettu vuosikymmeniä muun muassa työllistämällä siviilipalvelusmiehiä ja harjoittelijoita.
Työ tehdään yhdessä
Suomenlinnan hoitokunta on maailmanperintökohteen isäntä, mutta kohdetta kehitetään yhdessä lukuisten toimijoiden ja yrittäjien sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Linnoituksen tulevia vuosikymmeniä alettiin pohtia vuonna 2017, jolloin alkoi yhdessä uuden hoito- ja käyttösuunnitelman (HKS) laatiminen. HKS-työtä ohjaa YK:n kestävän kehityksen ohjenuorista kolme: ilmastoteot, yhteistyö ja kumppanuus sekä kestävä matkailu. Suunnitelman tekoon on osallistunut satoja ihmisiä.
Tämän osion alasivuilla kerromme tarkemmin, miten hoitokunta toteuttaa vastuullisuutta.