Yhä useampi Suomenlinnan-kävijä poikkeaa museossa

Suomenlinna on edelleen yksi maamme suosituimmista nähtävyyksistä. Linnoituksessa vieraili viime vuonna 760 000 kävijää. Arviolta joka kolmas kävijä on ulkomaalainen.

-Talvikuukausina linnoituksessa vierailee keskimäärin 20 000 kävijää kuukaudessa, suunnilleen saman verran kuin Naantalissa on asukkaita. Talvella ei matkailuneuvonnassa juuri suomea puhuta, kävijäkunta on hyvin kansainvälistä. Ulkomaisia kävijöitä kiinnostaa merilinnoituksen historia ja valinta Unescon maailmanperintöluetteloon, Suomenlinnan hoitokunnan va. kehittämispäällikkö Milla Öystilä summaa

Yhä useampi kävijä poikkeaa museossa tai näyttelyssä tai osallistuu linnoituksessa järjestettyihin tapahtumiin. Tullimuseo ja Lelumuseo ylsivät viime vuonna kävijäennätykseensä.

Sotamuseon uusittu Autonomiasta Atalantaan -näyttely Maneesissa veti eniten yleisöä vuosituhannen vaihteen jälkeen. Suosituin käyntikohde on edelleen toisessa maailmansodassa palvellut sukellusvene Vesikko. Ehrensvärd-seuran opastuskierroksiin osallistui 30 000 kävijää. Kohteen kävijämäärään luetaan myös Suomenlinnan hoitokunnan kokous- ja juhlatiloissa järjestettyihin tilaisuuksiin osallistuvat, joita oli viime vuonna 30 000.

Kestävän matkailun linjausten kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi maailmanperintökohteissa 2010-luvulla.

– Linnoituksen kantokyvyn kannalta on merkittävää, moniko kävijöistä käy näyttelyissä, museoissa, tapahtumissa, ja onnistummeko ohjaamaan kulkua pois herkimmin vaurioituvilta linnoitusrakenteilta ja kasvillisuusalueilta. Suomenlinnan hoitokunnan tavoitteena ei ole kasvattaa kävijöiden määrää, sen sijaan tavoitteemme on saada vierailijat käyttämään hiekkateitä ja opaskarttoihin merkittyjä reittejä, sanoo hoitokunnan kulttuuriympäristökoordinaattori Iina Johansson.

Helsinki-puiston yleissuunnitelmassa esitetty Kruunuvuorenselän vesiliikenteen kehittäminen tasaisi toteutuessaan Suomenlinnan alueen kesäistä virkistyskäyttöpainetta Helsingin edustan muillekin saarille ja vähentäisi linnoituksen kulumista etenkin Kustaanmiekan ja Susisaaren vallivyöhykkeellä.

Lisätietoja:

Milla Öystilä, va. kehittämispäällikkö, maailmanperintöpalvelutyksikkö, 0295 338 372

Iina Johansson, kulttuuriympäristökoordinaattori, restaurointiyksikkö, 0295 338 322